Joulukuuta hiihdellään, vaikka tällä hetkellä ulkona
vallitseekin taas sellaiset olosuhteet, ettei eteenpäin sivakoinnista tule
mitään. ”Lumi” näyttää niin vihreältä, ettei riittäviä luistovoiteita ole edes
norjalaisilla ja vastatuuleen kulkeminen tuntuu olevan mahdotonta autollakin.
Onneksi meillä on täällä Hippos, joka tarjoaa suojaa uuvutettavalle
pituushyppääjälle. Tähän sheltteriin vie askel taas noin tunnin päästä, mutta
nyt on hetki aikaa kirjailla kuulumisia.
Alkuun linkkiä:
Kyseessä on siis seurasiirrot vuodelle 2014. Kyseisellä
listalla komeilee myös oma nimeni. Urheilu-urani on siis edennyt siihen
pisteeseen, että jotain oli tehtävä ja lopputulos on tämä. Kilpi hyppää Nokian
Urheilijoista Jyväskylän Kenttäurheilijoiden riveihin. Vaihtoon ei liity sen
ihmeempää dramatiikkaa, vaan se on tehty maantieteellisten ja
harjoitusmahdollisuuksiin liittyvien vaikuttimien vuoksi. Haluan tässä kohtaa
julkisesti kiittää Nokian Urheilijoita panoksesta ja avusta, jonka olen
seurassaolovuosinani saanut! Tästä eteenpäin mennään siis JKU:n väreissä, jotka
ovat kyllä samat kuin Nokiallakin. Kenttäurheilijoihin vaihtoi lisäkseni liuta
muitakin starboja, isompia ja pienempiä, kuten Elmo Lakka, Ida Aidanpää ja
Kalle Harmaala. Imua tuntuu siis olevan..
Yhtenä variaationa sain luonnokset painekeskipisteen
liikkeistä jalkapohjassa ponnistuskontaktin aikana. Omaan päähän iski kuitenkin
ehkä eniten tieto ponnistavaan jalkaan kohdistuvista voimista
ponnistushetkellä. Ensimmäinen piikki, joka tuli törmäyshetken alussa oli jo 12
askeleen vauhdilla 14kN eli n. 1400 kilogrammaa. En voi olla varma kun ei ole
testattu, mutta veikkaisin kuitenkin, ettei ko. kuorma ehkä nousisi yhdenjalan
kyykystä ;) Lisää sovellutuksia testaukselle saadaan pikkuhiljaa ja
tarkoituksena olisi saada Suomen kärkihyppääjille tarjottavaksi kattava
testauspaketti, jonka voisi käydä Jyväskylässä tekemässä pari kertaa kauden
aikana.
Ainakin yksi ”läheltä piti” tilannekin on jo syksyyn saatu
ympättyä. Pari viikkoa sitten olin Pajulahdessa leireilemässä pidennetyn
viikonlopun ja viimeinen treeni oli jäädä viimeiseksi..ainakin hetkellisesti.
Kyseessä oli punttiharjoitus. Liikkeet olivat tuttuja, painot maltillisia ja
tekniikat kunnossa. Kaikesta huolimatta keho oli ilmeisesti sitä mieltä, että
nyt ei oo kivaa, sillä kevyessä kyykyssä tuntui alaselässä jännä paineen
muutos. Ylösnousu sujui ongelmitta, mutta päätin kuitenkin jättää sarjan
siihen. Viiden minuutin venytyksen jälkeen alaselkä oli sellaisessa suojakrampissa
että oksat pois! Mieleen muistui välittömästi viimevuotinen välilevyvaiva ja
mieli painui maanrakoon kuin pelästynyt myyrä. Alkuviikko menikin sitten
maatessa relaksanteissa ja loppuviikosta pystyin hädin tuskin kävelemään. Ei
siis kovin hyvältä näyttänyt! Viikon verran lukkopainin selän kanssa, mutta
sitten muutaman päivän aikana tilanne eteni niin hyvin, että uskalsin vihdoin
lähteä hallille koittamaan mitä selällä voisi tehdä. Vaivan alusta on nyt kaksi
viikkoa ja selkä alkaa kestää jo kaikenlaista treeniä. Kovimmat iskutukset ja
puntit on edelleen pannassa, mutta muutoin olen päässyt takaisin treenin
makuun. Nyt vaan on pidettävä maltti mukana, ettei tule takapakkia.
Tällaisissa tunnelmissa edetään Jyväskylässä kohti Joulua.
Koulut on tältä syksyltä paketoitu ja pian alkaa muutenkin rentoutuminen ja
rauhottuminen. Joulun jälkeen onkin sitten edessä Teneriffan valloitus kun
lähden hakemaan hallikisakunnon sieltä pois. Tästä ja muista kevään
suunnitelmista kuitenkin lisää tuonnempana. Tässä kohtaa toivotan kaikille
oikein mukavaa Juolunaikaa ja muistakaa levätä ja syödä hyvin. Ruoan kanssa
leikkiville voisin sanoa että ”Sillä ei ole väliä mitä syö Joulun ja
Uudenvuoden välissä vaan sillä on mitä syö Uudenvuoden ja Joulun välissä!”
Näihin tunnelmiin.. Tack och Adjö! :D
-ok-
ps. Käykääpä ostamassa pehmeää joululahjapakettia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti